In Memoriam
Kimmo & Ritva Juutilainen
Kosinta Dommalla
1965 marraskuussa Kimmo pyysi Ritvaa ensimmäistä kertaa iltakävelylle Kaisanniemen puistoon ja saattoi Ritvan Domus Academican opiskelijaboksiin. Yllättäen Kimmo kosi Ritvaa Domman alarappukäytävässä. Ritva pelästyi ehdotusta, olihan kyseessä vasta ensimmäinen kunnollinen tapaaminen, ja antoi rukkaset. Kimmo ei tykännyt kuulemastaan, kääntyi kannoillaan ja ilmoitti ettei ota enää yhteyttä vaan että pallo on nyt Ritvalla. Kipinä Ritvasta jäi silti hehkumaan vaikkei RUK:n kurssijuhla ja ensimmäinen iltakävely ottanut oikein onnistuakseen. Aika ei ollut vaan vielä kypsä.
1965
1964
Lähetystyön kipinä
Kirkon sisällä toimiva Ylioppilaslähetys perustettiin 1964 ja se tuli ohjaamaan suuresti Kimmon ja Ritvan tulevaisuutta. Kimmo kiersi opintojensa ohessa koululaistyön sihteerinä evankelioimassa ympäri Suomea ja Ritva toimi Ylioppilaslähetyksen sihteerinä. Käänteentekeväksi tapahtumaksi muodostui Lahden Joutjärven kirkossa pidetty opiskelija- ja koululaiskokous jossa toistasataa nuorta kokoontui alttarin eteen merkkinä siitä, että he kokivat Jumalan kutsuvan heitä lähetystyöhön. Kimmo ja Ritva osallistuivat toisistaan tietämättä kokoukseen ja hakeutuivat alttarille kymmenien muiden opiskelijoiden mukana. Kipinä lähetystyöhön oli syttynyt.
Kotiseurat Haminassa
1960 Ritva opiskeli oppikoulun viimeistä vuotta Kotkassa ja kävi säännöllisesti Haminassa sukulaistensa luona, jossa hänen setänsä piti kristillisiä seuroja kotonaan. Keväällä 1960 Haminassa alkoi myös Reserviupseerikurssi 102:n koulutus joka toi Kimmon kaupunkiin. Pian Kimmo löysi tiensä seuroihin ja tapasi Ritvan ensikertaa. Kun RUK:n kurssijuhlan aika koitti parin kuukauden kuluttua, Kimmo pyysi Ritvaa daamikseen. Ritva ei kuitenkaan päässyt daamiksi samalle päivälle osuneen isoveljensä häiden takia ja tarina jäi siihen. Tai niin he ainakin luulivat. Syksyllä opinnot vei molemmat Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan ja seuraavaksi he tapasivat toisensa kurssikavereina.
1960
1966
Yöllinen oivallus
1966 helmikuussa Ritva oli ystävättärensä luona yötä. Ystävykset juttelivat yön hämärässä mm. pojista eikä Ritva ollut siihen asti jaksanut kauheasti asialla mieltään vaivata. Yhtäkkiä Ritva oivalsi että Kimmo olisi se oikea, sittenkin! Ajatus Kimmosta kypsyi vähitellen ja ratkaiseva siirto tapahtui pääsiäisen alla. Kimmo oli lähdössä pitämään Ylioppilaslähetyksen Pääsiäispäiviä Jämsään. Ritva kirjoitti kirjeen tunteidensa syttymisestä ja sujautti sen Kimmon käteen Ylioppilaslähetyksen tiloissa Pohjoisrautatiekadulla ennenkuin Kimmo kiirehti junaan rautatieasemalle. Kimmo vastasi kirjeellä vielä samalta reissulta ja romanssi roihahti liekkeihin. Tuli juhannus, Kimmo ja Ritva olivat Savonlinnan Poukkusalmessa ja juhannuskokon roihutessa he menivät lopulta kihloihin.
Synnytyshuone kodiksi
Koitti 1967 ja kurssikaverikihlapari valmistui teologian maistereiksi. Yksi asia oli maalissa ja seuraavaksi mentiin naimisiin 22.10.1967 Ritvan kotipitäjässä, Elimäen kirkossa. Kimmon ja Ritvan ensimmäinen yhteinen koti löytyi Jämsän vanhasta kunnansairaalasta, joka toimi Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen koulutuskeskuksena ja jossa he osallistuivat Kansanlähetyksen ensimmäiselle lähetyskurssille. Siellä omaksi kodiksi tuli lopulta synnytyshuone mutta eipä siinä kovin pitkää ehditty oleilemaan. Kimmo lähti lähetyskurssin jälkeen Skotlantiin kielikouluun, poti sen verran Ritvan ikävää että liftasi kertaalleen hänen luokse palatakseen vielä toviksi Englantiin.
1967
1968
Lähetystyö kutsuu
Kevät toi muuttolinnut ja Kimmon Englannista Suomeen. Tosin sitten oli Ritvan vuoro lähteä kielikouluun Lontooseen jossa hän viipyi loppukevään. Samaisena vuotena odottaisi lähtö lähetystyöhön Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ensimmäisten lähetystyöntekijöiden joukossa. Lähetyskentäksi ja tulevaisuuden kodiksi piti tulla alunperin Israel. Matkaan tuli kuitenkin mutkia, kohdemaa ehti muuttua Etiopiaksi ja vasta kolmas kerta toden sanoi; tulevaisuus olisi vieläkin kauempana, Japanissa. Syksy vierähti Oslossa tulevan työnantajan Norjan Luterilaisen Lähetysliiton työhön, kollegoihin ja kieleen tutustuessa. Lähtö Japaniin koitti Helsingin rautatieasemalla 21.12.1968, matka vei läpi Neuvostoliiton ja joulupäivän iltana Kimmo ja Ritva saapuivat uuteen kotikaupunkiinsa Kobeen. Tuskinpa he osasivat aavistaa että edessä olisi liki 40 vuoden elämä Japanissa.
Kimmon & Ritvan
tarina